Kehä nero - Ole.

Kun puhutaan taitavista ottelijoista nimet Samart, Silapat Thai ja Ole nousevat huippuottelijoiden massasta. Kun nyrkkeilyssä puhutaan sweet science:sta niin vertaus on osuva myös näihin miehiin. Olen ja kumppaineiden paremmuus ei koskaan perustunut pelkästään fyysiseen voimaan vaan käsittämättömään pelisilmään, jonka avulla vastustaja saattoi  tuntea itsensä liki avuttomaksi. Tietysti voima ja kunto ovat kaiken pohjalla, mutta kun ruetaan ruotimaan huippuottelijoista kaikista parhaimpia, nousevat nämä jujuttajat yli muiden.

Olen otellessa hän monesti antoi vaststajalleen tilaa toimia, mutta samalla hetkellä kun vastustaja lähti tekemään suoritustaan, tuli hän yleensä horjutetuksi, vastaan isketyksi tai iski väistön ansiosta ohi. Hudista tai horjautuksesta sitten seurasikin yleensä vaarallisia kyynärpäälyöntejä tai polvia, niinkuin oikeanpuoleinen kuva antaa ymmärtää. Osumaa oli vaikea saada tälläisistä taitureista.

True ring genius - Ole.

When you mention skillful fighters, you have to mention Samart, Silapat Thai and Ole. These fighters can fullfil the saying about boxing's "sweet science". Ole and the other fighters´ fighting skills were never based only on physical power. Of course power and stamina are the basis of Muay Thai fighting, but when you separate the elite fighters from the top fighters, these artists rise above them all.
When Ole was fighting, he often gave his opponents space to move, but when the opponent started to move he was off -balanced, hit or misfired. After misfiring or getting a bad balance Ole struck back furiously as you can see from the picture on the right. He delivered dangerous combinations with his elbows or with the knees. Getting a hit on these kinds of fighters is very hard work.